Tenttikysymyksiä

Anna tenttipalautetta täällä!

  1. P.1 SOSIOLOGIAN PERUSTEET
  2. P.2 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA
  3. P.3 SOSIAALITIETEELLINEN TUTKIMUS
  4. P.4/A.1 SOSIAALITIETEIDEN ERITYISALAT
  5. A.2 SOSIOLOGIAN TEORIAT
  6. A.3 KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT
  7. A.4 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT
  8. S.2 YHTEISKUNTATUTKIMUS
  9. S.3 SOSIOLOGIAN HISTORIA JA KLASSIKOT

**********************************************

  1. P.1 TALOUSSOSIOLOGIAN PERUSTEET
  2. A.5 TALOUSSOSIOLOGIAN SUUNTAUKSIA
  3. A.1 KULTTUURI, ELÄMÄNTAPA JA TALOUS
  4. A.2 KULUTUSSOSIOLOGIA
  5. A.4 TYÖELÄMÄN SOSIOLOGIA
  6. A.6 TALOUSSOSIOLOGIAN ERITYISALAOPINNOT

P.1 Sosiologian peruskurssi

  1. Luennot
    • Selosta Auguste Comten panosta sosiologian kehitykseen.
    • Miten Saunders määrittelee kapitalismin? Selosta määritelmän osatekijöitä.
    • Selosta Allardtin nelikenttä.
    • Selosta lyhyesti, millä eri tavoilla sosiaalista sukupuolta on tulkittu.
  2. Jokinen & Saaristo: Sosiologia
    • Miten kulttuurin suhdetta toimijaan ja rakenteisiin on sosiologiassa jäsennetty?
    • Selosta David Riesmanin tulkintaa kulutuksen ja persoonallisuuden yhteyksistä.
    • Piirrä AGIL-kaavio ja kerro mitä sillä on tarkoitus havainnollistaa.
    • Mitä tarkoittaa refleksiivinen yksilöllistyminen?
    • Mitä tarkoittaa sosiaalinen stratifikaatio? Kerro jostain kerrostuneisuuden muodosta.
    • Millaisia näkökulmia valtaan avautuu Max Weberin, Michael Mannin ja Michael Foucaultin tutkimuksista?
    • Selosta Max Weberin näkemys sosiaalisesta toiminnasta ja sen tyypeistä?
    • Kirjassa puhutaan brittiläisestä kulturalismista tutkimusotteena. Millaisia asioita tällä otteella tutkitaan, ja mitkä ovat kulturalismin perukäsitteitä ja ideoita?
  3. Bauman: Sosiologinen ajattelu
    • Mitä tarkoittaa muukalainen sosiologiassa, ja miten segregaatio liittyy tähän?
    • Millaisia näkökulmia sosiologialla on rakkauteen?
    • Mitä tarkoittaa auktoriteetti, ja millaisia auktoriteetin tyyppejä Bauman erottaa?
    • Mitä tarkoitetaan uusheimoilla, ja mihin sosiologisiin ajatuskulkuihin termi liittyy?
    • Baumannin näkemys byrokraattisen organisaation & moraalisen velvollisuuden suhteesta
    • Kenen keksimä käsite on uusheimo? Mitä sillä tarkoitetaan? Mitä teoreettisia ideoita siihen liittyy?
    • Mitä muukalainen tarkoittaa sosiologisessa mielessä? Mitä segregaatio ja miten se muukalaisena olemiseen?
    • Selosta, mitä kulttuuriset koodit ja miten ne liittyvät sosiologiseen kulttuuriseen tarkasteluun?
  4. Eriksen: Toista maata?
    • Rituaalit antropologisen tutkimuksen kohteena
    • Kirjoittaja sanoo, että Durkheimin ja Maussin Primitive Classification – teoksen “julkaisemisesta lähtien on luokittelujen tutkiminen ollut olennainen osa antropologiaa” (s.305) Mitä luokittelujen tutkimuksella tarkoitetaan, ja miksi se on antropologian kannalta olennaista?
    • Miten sukupuolieroja on tarkastettu antropologiassa?
    • Mitä Eriksen tarkoittaa identiteettipolitiikalla? Miten se liittyy ”nationalismiin”?
    • Millaisia ovat ja mihin liittyvät patrilineaariset ja matrilineaariset järjestelmät?
  5. Kantola, Koskinen & Räsänen (toim.): Sosiologisia karttalehtiä
    • Selosta sosiologisia käsityksiä koulutuksesta pääomana. Miten niitä on kritisoitu?
    • Selosta ympäristösosiologian kehitystä ja suuntauksia
    • Tieteen yhteiskuntasuhde ennen ja nyt
    • Selosta kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin keskeisiä piirteitä. Millaisiin käyttötarkoituksiin nämä kaksi analyysitapaa sopivat?
    • Miten kulutus on Räsäsen ja Toivosen mukaan muuttunut, ja mitä on tapahtunut kulutuseroille?
  6. Giddens
    • Giddens erottaa kirjassaan neljä erilaista sosiologian teoreettista dilemmaa. Selosta ne! (luku 4)
    • Millaisia sosiologisia tulkintoja ja tuloksia Giddens esittää avioerojen yleistymisestä länsimaissa? (luku 7)
    • Millaisia sosiaalisen kerrostuneisuuden järjestelmiä (systems of stratification) Giddens erottaa? (luku 9)
    • Selosta urbanismin teorioita (luku 21)

P.2 Suomalainen yhteiskunta

  1. Jokinen: Aikuisten arki
    • Miten TV jäsentää ihmisten arkea?
    • Miten työn arkiset ulottuvuudet tai ”kotoistuminen” tulivat esiin haastateltavien puheessa Jokisen tutkimuksessa?
    • Tasa-arvo kotitöissä
    • Miten naisten ja miesten arjet eroavat?
    • Vanhemmuuden arki
    • Miten tietokone kytkeytyy arjen sukupuolitapoihin?
    • Tietokone omana huoneena
    • Patriarkaaliset rakenneriskit
    • Vanhemmuus pääomana
    • Miten heteronormatiivisuus kirjoittajan mukaan suhteutuu heteroseksuaalisuuteen?
  2. Jokinen & Saaristo: Suomalainen yhteiskunta
    • Suomalaisuus kuviteltuna yhteisönä ja elokuvan osa kansallisen identiteetin määrittämisessä
    • Luokat tietotyön Suomessa
    • Uusi keskiluokka)
    • Kommunitarismi ja kolmas sektori
    • Elokuvan kansallinen tehtävä
    • Suuri muutto
    • Alkoholikulttuurin muutos lähiöravintolasta nähtynä
    • Kuriton sukupolvi Jokisen ja Saariston mukaan
    • Kolmas sektori ja kommunitarismi
    • Elokuva kansallisen identiteetin rakentajana
    • Uusi keskiluokka
  3. Heiskala & Luhtakallio (toim.): Uusi jako
    • Arvojen muutos Suomessa
    • Suomen rakenteellinen murros yksityisellä ja julkisella sektorilla
    • Kilpailuvaltion sanankäyttö
    • Millaisia kulttuurisia muutoksia suomalaisessa liiketoimintajärjestelmässä tapahtui 1990-luvulla?
    • Suomalainen suunnittelutalous toisen maailmansodan jälkeen
    • Miten muutos suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen oli ideologisesti mahdollinen?
    • Ulkomaisen omistuksen vaikutukset yritysten rakenteellisiin ja kulttuurisiin muutoksiin
    • Kollektiivinen orientaatio eri ikäryhmissä ammattijärjestöjen jäsenistön keskuudessa
    • Miten talouden ja yhteiskunnan murros on heijastunut poliittiseen kieleen?
    • Kilpailukyky-yhteiskunnan kulttuurinen paradigma ja arvojen muutos
  4. Karisto: Suuret ikäluokat
    • Suuret ikäluokat sukupolvena
    • Suuret ikäluokat ja sosiaalinen liikkuvuus
    • Suurten ikäluokkien asumisurat ja kotikokemukset
    • Sukupolvikokemuksen ja sukupolvitietoisuuden ongelmat
  5. Koskinen ym.: Suomen väestö
    • Väestöryhmien väliset kuolleisuuserot ja niiden syyt
    • 1500-luvun asutusliikkeet
    • Hedelmällisyyden toinen transitio
    • Perhemuodostuksen muutokset ja jatkuvuus
    • Maassamuuton yhteiskunnalliset taustatekijät ja seuraukset
    • Sosioekonomiset kuolleisuuserot
    • Maastamuutto
    • Muuttoliiketeoriat
    • Perheenmuodostus Suomessa ja muualla Euroopassa
    • Sosioekonomisten kuolleisuuserojen selitykset
  6. Saari: Historiallinen käänne
    • Politiikan ja talouden pitkät syklit
    • Tapulitalous (Kerteelä)
    • 1900-luvun talouspolitiikanpitkät syklit (Böckerman ja Kander)
    • Sosiaaliturvamallit (Kangas)
    • Hyvien kehien yhteiskunta (Kettunen)
    • Asuntopolitiikan käännekohdat (Ruonavaara)
    • Luokkayhteiskunnan loppu
    • Globalisoitumisen kaksi aaltoa
    • Työeläkejärjestelmän synty Suomessa
    • Suomen menestystarina – kehitys moderniksi taloudeksi (Kerkelä)
  7. Jani Erola (toim.): Luokaton Suomi?
    • Luokkarakenne ja luokkasamastuminen Suomessa
    • Sosiaalinen liikkuvuus ja sosiaalinen periytyvyys
  8. Tolonen (toim.): Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli
    • Miten yhteiskuntaluokka näkyy perhettä ja äitiyttä koskevissa määrityksissä? (Kelhä ja/tai Yesilova)
    • Nuorten elämäntyyli ja luokkaerot (Tolonen)

P.3 Sosiaalitieteellinen tutkimus

P.4/A.1 Sosiaalitieteiden erityisalat

A.2 Sosiologian teoriat

      1. Sears: A Good Book, in Theory
        • Selosta kahta erilaista kirjassa kuvattua teoriakäsitystä. Toisen mukaan teorian ja tutkimuksen pitää pyrkiä neutraalisuuteen, toisen mukaan niiden täytyy olla muutosvoimana. Mihin nämä perustuvat ja miten näitä perustellaan.
        • Selosta fenomenologian perusideat. Minkälaisen näkökulman ne antavat eriarvoisuuden tarkasteluun?
        • Millä tavoin sosiologisessa teoriassa kyseenalaistetaan ajatuksia ihmisluonnosta ja luonnollisesta käyttäytymisestä?
        • Selosta sosiaalisen järjestyksen mallin ja konfliktimallin perusajatukser. Miten oma näkemyksesi yhteiskunnasta suhtautuu näihin malleihin? Perustele.
        • Selosta sosiaalisen järjestyksen teorian & konfliktiteorian keskeiset erot?
        • Sosiaalisen järjestyksen teoriamallin keskeiset lähtökohdat?
      2. Kivistö: Key Ideas in Sociology
        • Selosta Habermasin kriittisen teorian perusajatukset
        • Durkheim Amerikassa? Millaisia teorioita kehitettiin Yhdysvalloissa Durkheimin ajatusten pohjalta?
        • Vertaile Tönniesin ja Durkheimin näkemyksiä yhteisöstä
      3. Joas & Knöbl: Social Theory
        • Selosta konfliktiteorian perusajatukset ja kerro sen sovellutuksista eri sosiologian erityisaloilla
        • Selosta Joasin kehittelemää uuspragmatistista yhteiskuntateoriaa

A.3 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät

A.4 Laadulliset tutkimusmenetelmät

S.2 Yhteiskuntatutkimus

          1. Alexander: The Meaning of Social life
            • Luonnehdi Alexanderin omaa näkemystä kulttuurin sosiologiasta.
            • Mitä Alexander tarkoittaa ”kulttuurisen sosiologian” ”vahvalla sosiologialla” ja se suhtautuu hänen mukaansa ”heikkoon ohjelmaan”, kulttuuri sosiologian perinteeseen?
            • Watergate demokraattisena rituaalina, mitä Alexander tällä tarkoittaa?
          2. Bourdieu: Distinction. Social Critique of Judgement of Taste
            • Habituksen käsite Bourdieulla
            • Bourdieun käsitys ”mausta” (taste)?
          3. Cambell: The Myth of Social Action
            • Mihin Cambell viittaa “sosiaalisella situationismilla” ja miten hän puolustaa omaa toiminnan teoriaansa sitä vastaan?
            • Cambell tekee eron toiminnan ja sosiaalisen toiminnan välillä. Mitä hän tällä tarkoittaa ja mikä merkitys erottelulla on?
          4. Latour: Reassembling the Social. An Introduction to Actor-Network-Theory
            • Miten Latour määrittää sosiaalisen?
            • Sosiaalisen sosiologia vs. asosiaalisen sosiologia
          5. Pryke, Rose & Whatmore: Using Social Theory. Thinking through Research
            • Kieli ja kirjoittaminen sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa
            • Miten Pryke hahmottaa yleisön (situated audiences) roolin kirjoitusten vastaanottajana?
          6. Wright: Approaches to Class Analysis
            • Weberiläinen luokkakonseptio
            • Bourdieun luokka-analyysin keskeiset lähtökohdat
          7. Goldthorpe: On Sociology
            • Millaisena Goldthorpe näkee globalisaation merkityksen sosiaaliluokkien kannalta?

S.3 Sosiologian historia ja klassikot

            1. Alapuro, Alestalo & Haavio-Mannila (toim.): Suomalaisen sosiologian historia
              • Edvard Westermarckin tuotannon pääpiirteet
              • Sotien jälkeinen positivismi suomalaisessa yhteiskuntatieteessä
              • Uno Harva ja Esko Aaltonen, Turun yliopiston ensimmäiset sosiologian professorit
              • Suomalaisen sosiologian akateemisen opetuksen vaiheet
              • Suomalaisen sosiologian suuri linja
              • Heikki Wariksen asema ja merkitys suomalaisessa sosiaalitutkimuksessa
              • Stolte-Heiskasen analyysi sosiologian kultakaudesta ja kriisivuosista
              • Sosiologian aseman vakiintuminen 1950-luvulla
              • Eino Kailan merkitys sotien jälkeiselle sosiologialle
              • Maaseudun väestön tutkimus konkreettisena sosiaalitutkimuksena
              • Työväestön tutkimus 1900-luvun alkupuolella
              • Suomalaisen sosiologian uudistuminen toisen maailmansodan jälkeen
              • Westermarckin koulukunta
              • Suomalaisen sosiaalihistorian kehitys ja suhteet sosiologiaan
            2. Andersson, Anttila & Rantanen (toim.): Kahden muusan palveluksessa
              • Ruonavaaran näkemys siitä, mitä historiallinen sosiologia on
              • Ajan haasteet historialliselle sosiologialle
              • Sinnemäen analyysi historian ja sosiologian välisistä suhteista Suomessa
              • Foucault’aisen genealogian suhde nykyisyyteen
              • Sosiologisten teorioiden käyttö historiallisen sosiologian tutkimuksissa
              • Historioitsija Kari Teräksen analyysi historioitsijoiden suhtautumisesta teoriaan
              • Pekka Valtosen tarkastelu systeemisen, rakenteellisen ja vuorovaikutuksellisen näkökulman soveltamisesta yhteiskunnallisen muutoksen analyysissä
              • Foucault:n merkitys Ahlbeck-Rehnin murhapoltosta syytettyä naista koskevan dokumentin analyysissä
              • Prosessinäkökulma/kerronnallisuus ja kontekstualisointi historiallisen tutkimusotteen tunnusmerkkeinä
              • Disposiitivin käsite Foucault´n genealogiassa
            3. Aro & Jokivuori: Klassinen sosiologia ja moderni maailma
              • Millainen on Marxin vieraantumisteoria?
            4. Callinicos: Social Theory. A Historical Introduction
              • Frankfurtin koulukunta yhteiskuntakritiikkinä
              • Durkheimin näkemys yhteiskunnasta moraalisena todellisuutena
              • Evolutionismi sosiologiassa
              • Marxin näkemys luokkataistelusta ja vallankumouksesta
              • Lukács ja Gramsci hegeliläisinä marxilaisina
              • Keynes ja Hayek kapitalismin teoretisoijina
              • Parsonsin funktionalismi
              • Weberin näkemys Länsimaiden rationalisoitumisesta
              • Marxin suhde klassiseen poliittiseen taloustieteeseen
              • Weberin ajattelun suhde Marxiin ja Nietzscheen
            5. Kandal: The Woman Question in Classical Sociological Theory
              • Feminismi ja liberaali yhteiskuntateoria Englannissa
              • Simmelin näkemys sukupuoliproblematiikasta
              • Sosialistinen feminismi ja liberaali feminismi Saksassa
              • Sukupuolirooleihin liittyvät sosiologiset perinteet Yhdysvalloissa
              • Durkheimin näkemys sukupuolten suhteista ja eroista
              • Vallankumouksellinen feminismi Ranskassa
              • Pareton ja Michelsin suhtautuminen naiskysymykseen
              • Weberin suhde naiskysymykseen
            6. Pyyhtinen:Simmel and the “Social”
              • Mitä “sosiaalinen” tarkoitti Simmelille?
            7. Swingewood: A Short History of Sociological Thought
              • Sosiologisen funktionalismin yleiset piirteet
              • Giddensin strukturaatioteoria
              • Parsonsilainen ja mertonilainen funktionalismi
              • Weberin ideaalityypin käsite
              • Durkheimin teoria työnjaosta ja solidaarisuudesta
              • Evolutionismi sosiologiassa
              • Parsonsilainen toimintateoria ja minän käsite
              • Marxin työn vieraantumisen käsite
              • Weberin näkemys Länsimaiden rationalisoitumisesta
              • Weberin luokkateoria
              • Gramsci sosiologina
              • Comten positivismi
              • Marxin metodisen ajattelun pääpiirteet
              • Foucault`n poststrukturalismi
              • Durkheimin metodiset näkemykset sosiologiaa määrittämässä
              • Toiminta ja rakenne Habermasin teoriassa

Klassikkojen tuotanto:

          1. Durkheim: Itsemurha
            • Altruistinen itsemurha
            • Mitä Durkheim tarkoittaa egoistisella itsemurhalla ja millaisiin tietoihin hän tulkintansa perustaa
            • Anomisen itsemurhan perusta
            • Durkheimin analyysi jäljittelystä itsemurhan syynä
            • Egoistinen itsemurha
            • Itsemurhatyyppien yksilölliset muodot
            • Durkheimin analyysi ilmastollisiin tekijöihin ja vuodenaikoihin perustuvista itsemurhien
            • selitysmalleista, millaiseen johtopäätökseen hän päätyy
            • Luvussa “Ratkaisumenetelmät” Durkheim pohtii tutkimuksensa metodia: Millä tavalla ratkaista itsemurha-alttiuden vaihtelun arvoitus? Selosta, millaisten järkeilyjen kautta Durkheim päätyy metodiinsa ja millainen se on?
          2. Durkheim: Sosiaalisesta työnjaosta
            • Mitä Durkheim tarkoittaa väkinäisellä työnjaolla
            • Orgaaninen solidaarisuus
            • Repressiivinen laki ja yhteiskunnan solidaarisuus
            • Durkheimin tulkinta työnjaon funktioista
            • Restitutiivisen oikeuden suhde työnjakoon
            • Mekaaninen solidaarisuus
            • Durkheimin analyysi työnjaon kehityksen syistä
            • “Työnjako vaihtelee suoraan verrannollisesti yhteiskuntien volyymin ja tiheyden kanssa — “, väittää Durkheim sivulla 242. Mistä tämä johtuu? Miksi työnjako vaihtelee näin?
          3. Durkheim: Uskontoelämän alkeismuodot
            • Miten Durkheim perustelee näkemystään yhteisöstä uskonnon kohteena?
            • Pyhä ja profaani
            • Durkheimin analyysi jäljittelyriiteistä ja hänen siihen liittämänsä tulkinnat
            • Mitä Durkheim tarkoittaa negatiivisella kultilla ja millaisia funktioita hän sillä näkee
            • Toteeminen periaate ja mana
          4. Marx: Pääoma
            • Suhteellinen liikaväestö
            • Mitä Marx tarkoittaa toisaalta työprosessilla ja toisaalta arvonlisäysprosessilla
            • Mitä Marx tarkoittaa pysyvällä pääomalla ja vaihtelevalla pääomalla
            • Tavaran käyttöarvo ja arvo
            • Mikä on lisäarvon suhdeluku?
            • Tavaran fetissiluonne, työläisten ja koneiden välinen kamppailu, absoluuttinen ja suhteellinen lisäarvo, niin sanottu alkuperäinen kasautuminen
          5. Simmel: Pieni sosiologia
            • Simmelin vastaus kysymykseen, miten yhteiskunta on mahdollinen
            • Simmelin näkemys sosiologian alueesta
            • Simmelin tulkinta sosiaalipsykologian olemuksesta
            • Seurallisuus esimerkkinä muodollisesta sosiologiasta
            • Yksilön ja yhteiskunnan suhde
            • Sosiaalinen ja yksilöllinen taso esimerkkinä yleisestä sosiologiasta
            • Mitä “yhteiskunta” Simmelille tarkoittaa?
          6. Simmel: Muodin filosofia
            • Simmelin analyysi muodista muotona
            • Samanlaisuus ja erityisyys muodin perustavina tekijöinä
          7. Simmel: Suurkaupunki ja moderni elämä
            • Simmelin analyysi muukalaisuudesta
            • Simmelin analyysi muodista
            • Simmelin analyysi häpeästä
            • Rahan merkitys
            • Sosiologinen estetiikka
            • Muoti
            • Suurkaupunkilainen mentaliteettityyppi
            • Rooma Simmelin esteettisin silmin tulkittuna
            • Yksilöllisyys suurkaupungissa
            • Kaupungit taideteoksina
            • Tunteiden sosiologia: keimailu
            • Tunteiden sosiologia: rakkaus
            • Mitkä ovat Simmelin rahan teorian pääajatukset?
          8. Simmel: The Philosophy of Money
            • Rahan keskeiset määreet
            • Simmelin analyysi omistamisen ja olemisen suhteesta ja rahatalouden merkityksestä tälle suhteelle
            • Rahan merkitys yksilönvapauden kannalta
            • Missä mielessä Simmel rinnastaa intellektuaalisuuden ja rahan?
            • Simmelin analyysin minän ja olioiden etäisyydestä, erityisesti rahaan sovitettuna
          9. Veblen: Joutilas luokka
            • Mitä Veblen tarkoittaa joutilaalla luokalla
            • Veblenin näkemys arkaaisten piirteiden säilymisestä
            • Kerskakulutus
            • Kerskakulutuksen kehitys ja merkitys
            • Varallisuuspohjaiset makukriteerit
            • Pukeutuminen varallisuuskulttuurin ilmauksena
            • Veblenin esittämä neoklassisen taloustieteen kritiikki
            • Yhteiskuntarakenteen evoluutio Veblenin mukaan
            • Miten Veblen tekee eron kapitalismin raha- ja saalistusluonteen ja modernien sivilisaatioiden luovuuden välille?
            • Finanssipääoma ja teollisuuspääoma
          10. Weber: Protestanttinen etiikka
            • Luterilaisen kutsumusetiikan merkitys
            • Mikä on kapitalismin henki?
            • Mitä Weber tarkoittaa maailmansisäisellä askeettisuudella?
          11. Weber: Kaupunki
            • Plebeijikaupunki
            • Länsimainen kaupunki valayhteisöllisenä veljeytymänä
            • Linnoitus ja markkinat kaupungin ominaispiirteinä
          12. Weber: Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus
            • Pelastususkontojen veljeysetiikan suhde estetiikan sfääriin
            • Mitä Weber tarkoittaa maailmanuskontojen talousetiikalla
            • Weberin analyysi pelastususkontojen veljeysetiikasta

M.4 Sosiologian tutkimusmenetelmät

        1. Nummenmaa: Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
          • Tilastolliset testit ja hypoteesin testaaminen
          • Minkälaisia mahdollisia ongelmia Nummenmaan mukaan liittyy korrelaatiokertoimen tulkintaan?
        2. Treiman: Quantitative Data Analysis. Doing Social research to Test Ideas
          • Oheisessa Treimanin kirjasta peräisin olevassa regressioanalyysitaulukossa esitetään tulokset analyyseista, joissa selitetään kiinalaisen 20-69-vuotiaan työllisen väestön lukutaitoa. Selitettävänä muuttujana on, kuinka monta kirjainmerkkiä 10 esitetystä merkistä on tunnistettu oikein. Millaisessa yhteydessä analyysissä käytetyt 6 selitettävää muuttujaa ovat tulosten perusteella lukutaitoon? Käytä tulkinnassa apuna myös oheista taulukkoa, josta näkyvät muuttujien väliset korrelaatiot, erityisesti korrelaatiomatriisin ensimmäistä riviä ja viimeistä saraketta. Korrelaatiotaulukon yhteydessä on myös selitetty mallin muuttujia.